Nykyisen muotoinen MARELLA perustettiin Syksyllä 2003 edesmenneen Katariina Suuren Kiharat (KSK)-bändin raunioille. Vanhasta KSK:sta jäivät vain Heidi ja Kimmo, lauluun ja kitaraan. Ensimmäinen uusi jäsen löydettiin internetin ihmeellisestä maailmasta, hän oli Keijo rumpuineen. Samassa rytinässä ja samasta paikasta liittyi orkesteriin Mano monien kitaroidensa ja ihmeellisten härveliensä kanssa. Viimeisenä muttei vähäisimpänä mukaan hyppäsi Sami, joka hälytettiin basson varteen, kun edellisen basistin matka jatkui töiden perässä kohti ulkomaita.

Ensimmäiset treenit menivät ihmetellessä ja toisiimme tutustuessa. Aluksi tuntui hurjalta saada soitto toimimaan taustoiltaan täysin erilaisten soittajien kesken. Heti ensi alkuun huomasimme, että tyylisoppa toimii, meillä on hauskaa ja pitkätkin treenit menivät todella nopeasti uutta musiikkia tehden. Ja hauskaa meillä on vieläkin, uskokaa pois…

Syksyllä 2003 teimme muutaman keikan ja promo-singlen, jonka jälkeen bändi pistettiin puoleksivuodeksi telakalle. Keijo lähti vaihto-oppilaaksi ja Mano töiden perässä ulkomaille..

Soittamattomuuden koettelemuksesta selvittiin suht` pienillä henkisillä vaurioilla. Vuoden 2004 heinä-elokuun aikana vanhat piisit ja vitsit treenattiin pikavauhdilla keikkakuntoon (tai ainakin sinne päin) ja aloitettiin keikkailu kiihtyvällä tahdilla. Mielenkiintoa tuntuu riittävän ympäri maakuntaa ja kun yleisö tykkää, esiintyvät taitelijat eivät voisi enempää kaivata...

2005

Vuosi-2005 alkoi bändiltä vähän ihmetellessä. Paljon oli vääntöä ja puhetta sinne tänne, mut oikein mitään ei saatu aikaiseksi. Välillä meinasi uskokin loppua, mutta periksi ei annettu. Pikkuhiljaa päivän pidentyessä ja kevät auringon lämmittäessä, bändissäkin alkoi näkymään elonmerkkejä.

Aloimme tekemään uutta promo-nauhaa. Mutta erinnäisistä syistä johtuen, emme tehneet valmiiksi kuin yhden piisin. (Me hullut). Sitten eräänä kauniina kevätpäivänä, saimme puhelun M-Ohjelmista. Kyselivät kiinnostustamme talon palveluihin. Eipä tarvinnut kahta kertaa kysyä, sillä juuri ohjelmatoimistoa tarvitsimme.

Kesän olimme keikoilla aika tiiviisti, näin harrastelijabändiksi. Sattuipa joukkoon muutama, oikein loistavakin keikka ja keikkapaikka.

Kesken kiivaimman keikkailun, jouduimme tekemään rumpalinvaihdoksen. Iso hatun nosto Akille, parit treenit ja keikkasetti oli hallussa. Ihme temppu mieheltä, joka ei ollut soittanut rumpuja 10-vuoteen.

Toisten lievästä painostuksesta ja suuresta sinkun kyselystä johtuen, kävimme tekemässä raavasmies sinkun Akun Tehtaalla.

Alkuvuodesta 2006, basson varteen tuli Raappanan Mikko Kemistä. Vuosi keikkailtiin suht tiivisti, siellä sun täällä. Jossain välissä tehtiin Helppo hengittää single.

Alkuvuodesta 2007 tehtiin cover-single "sata kesää tuhat yötä", joka nousi Suomen virallisella single-listalla sijalle neljä. Keväällä alkuperäinen kitaristimme Mano joutui siirtymään syrjään henkilökohtaisista syistä.. Kiitoksia Manolle menneistä vuosista. Paljon saatiin tehtyä yhdessä, ja paljon jäi myös tekemättä. Uudeksi kitaristiksi tuli Jukka Uusi-Illikainen. Syksyn 2007 aikana Marella aloittaa vihdoinkin täyspitkän levyn teon. Milloin kyseinen tuotos on sitten kaupoissa, niin sitä ei tiedä kukaan..

Käykäähän keikoilla, ja olkaa ihmisiksi..

Vuosi 2008 toi tullessan keikkoja, sekä debyyttialbumin teon. Julkaisimme jo alkuvuodesta ensimmäisen singlen tulevalta Kiellettyä Hedelmää albumilta. Single oli nimeltään Viimeisen Kerran. Singleen satsattiin meidän mittapuulla paljon, niin aikaa kuin rahaakin. Singlen mm. miksasi Jussi Jaakonaho Finnvoxilla, ja masteroinnin hoiti luotto masteroijamme Minerva Pappi Finnvoxilla. Single sai hyvän vastaanoton, ja kivasti radiosoittoa. Kevät ja kesä meni keikkailessa, ja sovittaessa tulevan levyn kappaleita. Sovitus urakka oli melkoinen,sillä levyn piisit oli pitkältä aikaväliltä ja sen vuoksi ehjän kokonaisuuden saaminen levylle oli työlästä. Syksyllä taas jatkoimme levyn nauhoituksia, ja alkuvuodesta 2009 levy näkee päivänvalon...

Vuosi 2009 oli se vuosi, milloin Marellan debyyttialbumi Kiellettyä Hedelmää vihdoin julkaistiin. Julkaisu siirtyi keväälle, monesta eri syystä johtuen.  Tällä kertaa viivästyksestä oli myös hyötyä. Pienen viivästyksen johdosta kerkesimme saada levyjulkkareihin valmiiksi myös  Elämäni Sankari musiikkivideon. Oikean musiikkivideon teko oli meille uusi asia.. Eipä olisi ikinä uskonut kuinka kovaa hommaa on päivä kuvata videoa.. jalat ja kädet huusi hoosiannaa, vähintään neliäänisesti. Iso kiitos Tuuparecordsille että saivat järjestettyä videon teon.  Iso kiitos myös talkooväelle, näyttelijöille, ja kaikille jotka videon teon mahdollistivat.  Albumi sai resurssit huomioon ottaen ihan kivasti näkyvyyttä, ja teki bändiämme tunnetuksi myös Oulun ulkopuolella.

Debyyttialbumi oli meille monella tapaa hyvä oppikoulu. Seuraavaa levyä tehdessä olemme monessa asiassa viisaampia. Teimme jo syksyllä 2009 sen päätöksen, että palkkaamme Myy Promotionin hoitamaan asioitamme. Yhteistyömme alkaa 1.1 2010.. Mitä vuosi tuo tullessaan, sen aika näyttää... Käykäähän edelleen keikoilla, ja yrittäkää edes olla ihmisiksi!!  Ja ostakaa levyjä, ja toivokaa musiikkiamme radioista!!