BÄNDI  JULKAISUT PÄIVÄKIRJA HISTORIA KUVAT KEIKAT VIERASKIRJA

 


A WEEKEND IN THE STUDIO PART I

Tässä ollaan syksy vietetty aikaa tiiviisti treenikämpällä, ja studiossa demottamassa tulevaa levyä. Perjantaina sitten marssittiin vihdoin nauhoittaan, niitä ihan oikeita versioita. Suunnitelmissa oli saada viikonlopun aikana valmiiksi tulevan levyn sinkkupiisit.. Perjantaina porukka valui paikalle, kuka mistäkin. Äänittäjä tuli lapista ja tuottaja Helsingistä. Jussi tuli parituntia myöhässä, oli kuulema niin huono ajokeli.. Höpöhöpö, naisissa se on ollut:). Jarkko tuli paikalle vasta lauantai-aamuna. Piti matkanvarrella kuulema käydä kuvaan Yölinnun keikka.. Alkuun piti kytkeä kaikenmaailman härppättimiä studioon, ja opetella studion pöydän käyttö..Onneksi ei tarvinut bändin niitä kytkeä eikä opetella, siitä ei olisi tullut mitään.. Sit päästiin asiaan, eli rumpujen äänittämiseen.. Pientä säätämistä, ja eri mikkien kokeilua oli, mut ei mitään normaalista poikkeavaa. Muutaman tunnin säätelyn ja soittamisen jälkeen rummut oli purkissa. Päätimme että lopetetaan perjantain osalta hommat siihen, ja aletaan keskittyyn lauantaihin, koska siitä oli odotettavissa todella rajupäivä. Ja niin siitä myös tuli..

 

Lauantaiaamuna marssi studioon todella motivoitunut ja innokas retkue.

Ensimmäisenä päätettiin ottaa työnalle Viimeisen kerran piisu. Tavalliseti tässä vaiheessa aletaan soittaan bassoa narulle, mut nyt päätettiinkin soitta piano ekana.. Pianon nauhoitus meni aika kivutta, Ilkka-miehellä ku se homma taittuu. En tiedä johtuiko helppo soitto Grantsin puutteesta, koska yöllä soitto oli paljon vaikeampaa mutta hirveän paljon hauskempaa.. Outoa miten se Grantsi vaikuttaa soittoon. Sitten oli vuorossa Mikko ja basso. Bassokin meni narulle aikaste kivutta. Tässä vaiheessa alettiin jo ajatteleen et onko tämä levynteko oikeasti näin helppoa. Ei mitään tuskaa, vaan kaikki suht nopeasti sisään. No ei se aivan kyllä mennyt niin loppuunasti,mutta Heidin osalta kyllä jatkui helposti. Ykkösäänet oli aika nopeasti purkissa. Aina välillä lauluhuoneesta kuului, et opettaja opettaja.. Heidi vaan tarkisti Ilulta, et kaikki menee niinkuin teknisesti oikein..Ja kyllähän ne meni.. Suurinosa meistä tavallisista tallaajista oli pihalla ku lintulauta, ei mitään hajua edes mistä ne puhu. Siihenkun lisäs Ilun ja Mikon uffokielen, niin ei voi ku arvailla mistä oli kyse. On se toi musiikista puhuminen hienon kuuloista noilla ammattitermeillä. Ainut sellanen huonopuoli siinä on se, ku ei tajua mitään..

Tässävälissä ku odotettiin Nooraa ja selloa paikalle, niin Kimmo soitti "Ei aihetta lauluun" piisuun kompit narulle. Siinä nyt ei todellakaan ollut aihetta lauluun, mut ilmeisesti ne kelpas.

 

Sitten studioon saapui Noora ja sello. Pientä virittelyä ja lähinnä oikean mikityksen hakua, ja sit ei ku sello soimaan.. Ja WAU.Tarkkaamonpuolella oli läjä muka raavaitamiehiä, jotka oli päivän kertonut mitä ihmeellisempiä ja härskimpi juttuja. TORSTAI.. (inside juttu)..Mut nyt oli hiljaista porukkaa. Muutama tahti oli mennyt, ja ukot viittävaille pyyhkii silmäkulmia. Jokainen voi kuvitella fiilikset ku kuulee piisun, ja kuvittelee pelkän sellon ja laulun hämärään studioon. Toimi..

Parit otot selloa, ja se oli siinä. Sit pistettiin Noora vielä laulaan stemmat piisiin, sekin homma tuntui luonnistuvan häneltä kuin tyhjää. On se hienoa ku on käytettävissä noin ammattitaitoinen ihminen. Vielä kerran täytyy kiitellä nooraa. Iso kiitos koko bändin puolesta.

Mano soitti vielä särökitarat kertsiin, ja sepä oli siinä..

Tässä sellonsoiton ja stemmojen aikana, oli pääinnoittajamme herra Grants tehnyt tehtävänsä. Eli, oli oikea aika siirtyä Ei aihetta lauluun piisuun. Pohjathan siihen oli jo soitettu, mutta kertsi oli vielä vähän hukassa. Nyt ideoita alkoi kimpoileen siihenmalliin, et huhhuh.. Suurinosa ideoista oli aivan kauheita, mut löytyi sieltä pari aivan helmi-ideaa, ja niitä sit alettiin kehittään.

Tässävälissä Mikko päätti lähteä kylille, ku siellä on kuulema hyvät menot. No ei mennyt kauaa ku mies tuli takas, ja meinas et täällä on paljon paremmat kinkerit.. Ihmeteltiin siinä taas tätä studiohommaa, ku tämänhän pitäs olla työtä, ja sitäkautta tylsää ja vakavaa. Nyt joka jannu vaan nauraa, niin et maha on kipeä.. No asiaan.. Ilu alkoi pianolla testaileen ideoita, niinkuin aikuistenoikeesti et  toimiiko ne.. Ja nehän toimi..Eli ei muutakuin nauhoittaan.Nyt niitä ottoja sit tuli huomattavasti enemmän ku aamulla..outoa.. Mut olosuhteet huomioonottaen, hienosti meni edelleen.. Siinä sit alettiin vääntään kättä, et mitä soitetaan kitaralla ja mitä taas kiippareilla. Aika nopeasti sekin asia sit selvis, ja soitettiin kiippari jutut nauhalle.

Sitten päätimme lyödä pillit pussiin lauantain osalta. Oikeasti oli kyllä jo sunnuntai, ja aamuyö.

 

Sunnuntaiaamu tuli aivan liian nopeasti, ei ollut taaskaan aihetta lauluun.. Nyt oli totisia jannuja liikenteessä. Hiukka oli porukalla pelko perseessä, et mitähän sitä tuli yöllä tehtyä.. Kahvia pannu tolkulla tippumaan, ja rohkeasti vaan kuunteleen tekemisiä. Yllätys oli kyl melkoinen, jumalauta ne ideathan toimi oikeasti..ja hyvin.. Pientä tempo ongelmaa oli soitoissa, mut yllättävän vähän. Ensimmäisenä päätettiin soittaa kitarat uusiksi. Mano soitti soolon, ja Jukka ja Kimmo sit muut jutut. Kitarajutut oli pieniä, ja siksi niistä selvittiinkin aika nopeasti.. Mitä nyt Mano tuskastui välillä sooloon,uhkas lähteä kotiin jos ei seuraavalla otolla mene. No meni se, ja mies jäi studioon. Ja alkoi taas tekeen tuttavuutta kaverinsa karhun kanssa..

Seuraavana piti paikkoa piano, että Heidi pääsee laulaan. Piano meni taas nopeasti purkkiin, ja ei muutakuin laulaan. Lauluissa oli nyt vähän hakemista, koska yöllä tekemämme muutokset muutti myös hiukan laulumelodiaa. Aikapian Ilu ja Heidi saivat ne kuntoon, ja sit ei kun laulaan. Pari eri lauluversiota piti ensin testata nauhalla, ennenkuin lopullinen päätös syntyi.

Heidi lauloi ykköset aika sutjakkaasti purkkiin, ja sit alkoi stemmojen miettiminen. Ilu mietti ja testaili jos vaikka mitä. Mut kyllä sieltä oikea tyyli löytyi.. Itse stemmojen äänityksessä ei sit kauaa mennytkään..

 

Sitten saapui paikalle Niko ja foni. Fonin mikitys tuntui olevan aika haasteellinen juttu. Jussi kokeili eri mikkejä, ja kyllähän se sit lopussa löysi oikeat mikit ja mikinpaikat. Mut yllättävän vaikeaa hommaa oli. Niko soitteli muutaman eri version, käyden välillä kuunteleen soundia ja soittoa. Aika kivutta sinne saatiin loistava foni. Kiitosta vaan Nikolle..

Sittenpä piisit oli valmiit. Kuuntelimme piisit vielä pariinkertaan läpi, etsien jos löytyis jotain korjattavaa. Eipä sieltä löytynyt mitään sellaista. Kimmo vaan halus vielä varalta soittaa viimeisen kerran piisuun akustisenkitaran. Et jos sitä vaikka siinä tarvittais..

Taas oli yö,  ja miehet tosi väsyneitä. Ei muutakuin kamat autoon, ja kotia kohti.

Miksaukset tehdään sitten jossain muualla.

 

Kiitoksia tästä viikonlopusta kaikille niille joille se kuuluu, ja erikoiskiitos niille joille se oikeasti kuuluu..

Eli pääinnoittajallemme, Herra Grantsille..:)